Tutkimalla oppii

Oppimisen ja tutkimisen iloa luonnotieteiden ja matematiikan parissa

Veden eri olomuodot

Olemme jo muutaman viikon tutkineet erilaisia talveen liittyviä asioita. Sopivasti ajanjaksolle sattui myös valtakunnallinen LUMA-viikko. 

Tutkimiset aloitimme tiedepajassa veden eri olomuotojen tutkimisella. Lapset saivat havainnoida suurennuslaseilla miltä lumihiutaleet ja lumi näyttävät? Mitä  tapahtuu, kun lumen ottaa kädelle? Hauskoja oivalluksia kuului eskareiden suusta, kun lumi alkoi kädellä tai paperilla sulamaan. 

 

Samalla tavoin tutkittiin jäätä ja sen sulamista vedeksi. Näytin eskareille myös veden kiehumista ja kuinka se muuttuu vesihöyryksi. Havainnoin vielä lämpömittarin avulla veden eri olomuotojen lämpötiloja.

Talvea myös taiteillen

Taidejutuissa talvi on ollut myös inspiraation lähteenä. Yksinkertaisella grafiikkamenetelmällä piirtäen styroxille. Syntyi aivan upeita lumihiutaleita ja talvijuttuja. 

 

Lumen tekeminen jatkui myös eräänä pakkaspäivänä ulkoilun aikana. Näytin lapsille kuinka kiehuvasta vedestä saa upean lumisateen. Yritimme myös jäädyttää saippuakuplia, mutta siihen sää oli tällä kertaa liian leuto ja tuulinen.

Kuva ei ole koulun pihamaalta vaan testiversio open lapsuuden maisemissa.

Lukuvuoden 100. eskaripäivä

Ajanjaksolle sattui myös 100. eskaripäivä. Sitä vietimme lasten toiveesta pyjamapartyjen merkeissä. Päivän aikana ennätettiin em. lisäksi luistella sekä touhuilla 100- juttujen äärellä. Pareittain eskarit laskivat eri asioita 10 esimerkiksi herneitä, makarooneja, multilink-palikoita, paperiliittimiä, nappeja jne. Kun ryhmämme 10 paria tekivät kaikki samat laskutoimitukset oli tuloksena aina 100 kappaletta kutakin asiaa. Tuotokset kerättiin koulumme käytävälle vitriiniin näyttelyyn eli näin paljon on 100. 

Toiminnallisia tehtäviä: Kuuntele, muista, tee - QR-koodien avulla.

Eräänä päivänä eskarit touhuilivat jälleen QR-koodien parissa. Joukossa on vain muutama lukija, joten olen tehnyt eri tarkoituksiin joko äänitiedostoja tai -videoita, jonka avulla lapset saavat vihjeitä mitä pitää tehdä. Tällä kertaa erityisesti tuli matemaattisia moniosaisia tehtäviä, joissa piti piirtää, värittää, laskea ja ennenkaikkea muistaa ohje. Toki joukkoon mahtui joitakin äidinkieleen liittyviä tehtäviä myös. Koodin kuvaamisen ja kuuntelun jälkeen eskarilainen palasi omalle vastauslomakkeen ääreensä ja teki mitä muisti. Sallittua oli käydä kuvaamassa ohje uudelleen, mikäli sen matkalla unohti. 

Eskarit kuvaavat QR-koodeja jo varmin ottein.

Montako porrasaskelmaa on yläkertaan?

Hienoa on katsoa itsenäistä työskentelyä ja jokaisen omaan tahtiin edistymistä sekä onnistumisen iloa. 








Koodaamisen opettelua

Eräänä päivänä pikkuista pupujussia piti opastaa nuoliohjeilla oikean tavaran luokse. Tein lattialle koodausalusta muotolaatoista. Välillä piti ehdottomasti kulkea esim. sinisen neliön kautta. Lapset osasivat todella hienosti sanoa eteenpäin, taaksepäin, sivulle näyttäen sormellaan oikeaa suuntaa. Käsitteet oikea ja vasen ovat vielä tässä vaiheessa vielä hakusessa. 

Seuraavana päivänä uskalsinkin ottaa lapsille esiin iPadeilla koodauspelin. Lapset alun lyhyen opetusvaiheen jälkeen pääsivät todella hyvin sisälle, miten ohjata "pölypallo" oikeaa reittejä ja oikeilla käskyillä. 

Matemaattisten taitojen harjoittelua rakentelemalla

Avaruudellinen hahmottaminen tekee isoja harppauksia eskari-iässä. Niiden havainnointiin pystyy oivasti käyttämään pehmeitä rakennuspalikoita. Pareista toinen rakensi ensin oman rakennelman ja koko ajan toinen teki juuri samanlaista ja juuri samanlaisista palikoista. Tällä kertaa emme nimenneet palikoinen muotoa tai väriä rakennellessa. Valmiin rakennelman yhteydessä voisi vielä harjoitella samalla sijaintikäsitteitä esim. pienen legohahmon avulla.

Mieluinen oli myös herne-cocktailtikkurakentelu. Tällä kertaa käytimme liotettujen herneiden sijaan vanhaa kovaksi muuttunutta muovailuvahaa. Lapset pyörittivät siitä ensiksi pieniä palloja ja alkoivat sitten hahmottamaan omaa rakennelmaansa. 

Tällä erää matikkapainoiset puuhastelut lopettelimme lukusuoraharjoituksiin sekä oman numeromuistipelin tekemiseen. Tälläkin kertaa hyödynsimme kierrätysmateriaalia eli maitopurkkien korkkeja, joista saimme oivat ja helposti käänneltävät pelimerkit jokaiselle. 

Toivottavasti joku sai tästä tämänkertaisesta päivityksestä hyviä ideoita omaan työhön ja arkeen pienten tutkijoiden kanssa!

                                                                             Eija

Lahjaksi toisille tai iloksi itselle

Joulunalusaika on aina yhtä mieleinen ja kiireinenkin. Nautin siitä, että saan tehdä käsilläni joko leipomuksia tai käsitöitä. Tässä jaan joitakin käsityöideoita, joita näpertelin joko pukinkonttiin, lahjaksi muuten vain tai tilaustyönä - ennenkaikkea niiden tekeminen oli iloksi itselleni. 

Pienelle talven poikavauvalle

Seuraan Instagrammissa ja Pinterestissä useita sivustoja ja mm. @helivn tekee aivan ihastuttavia huovuttettuja tossuja. Niimpä päätin itsekin jo viime talvena tehdä vähän vastaavanlaisia, mutta omilla ohjeilla. Kuvassa on pienelle poikavauvalle syntyneet tossut Novita Huopanen langasta. Tossu kudotaan erittäin lyhytvartisena, mutta tavallista sukkaa siis suurempana. Huovuttaminen tapahtuu pesukoneessa. Itselläni on tapana laittaa huovutetun sukan/ lapasen/ tossun sisälle pienimuovipussi ja rumpuun heitän froteepyyhkeen joukkoon. Pesun aikana vanuuntunut tuote muotoillaan kosteana ja laitetaan kuivamaan. 

Huovutetun sukan varren tein Novitan Baby Merino langasta. Varteen muotoilen yleensä jonkinlaisen palmikon ja helmineuletta. Palmikkokaistale ommellaan kiinni tossun reunaan ja lopuksi kaistaleen päät yhdistetään. Nämä tossut koristelin yksinkertaisesti pienillä ruseteilla. 

Lankatontut odottavat uutta kotia

Eskarimme Elli-tontun "tilauksesta" syntyi lasten tonttutaloihin perinteisiä lankatonttuja. Minusta on ollut kiva ajatus, että joulukalenterista jäisi lapsille sellainen muisto, joka säilyy. 

Lankatontuthan ovat erittäin helppoja tehdä ja niissä voi hyödyntää langanloppuja. Lankaa kieputetaan esim. aikakausilehden ympärille useita kierroksia kuin pienelle vyyhdelle. Tämän kiristetään yläosasta "vyyhti" kiinni samanvärisellä kaksinkertaisellalangalla ja jätetään toinen lenkki ripustusta varten. Edelleen samanvärisellä langalla kiristetään n. 1/4 yläosasta tontulle pää ja tähän pujotetaan sopivan kokoinen puuhelmi nenäksi ja solmitaan takaosasta kiinni. Sitten vain valmiista kudosputkesta (tai huovasta) tontulle lakki syvälle päähän ja lakin yläosan voi koristaa rusetilla. Näin tonttu on parrantasausta vaille valmis.

Välillä tulee hieman haastaa myös itseään. Jäin nimittäin vähän koukkuun myös virkkaukseen, mikä ei ollenkaan ole ollut minun lempipuuhaa. 

                             

Pinterestissä törmäsin useisiin lasin/mukinalusmalleihin ja siitä sainkin idean kivoista joululahjoista. Pehmeistä ja aika paksuista puuvillalangoista virkkasin ympyröitä pylvässilmukoita tehden. Huovasta ja/ tai fleecesta leikkasin tähtiä, jotka kiinnitin ompelukoneella ommellen. Näitä syntyi aika nopeasti elokuvaa katsellessa.

Uniikkeja pikkulahjoja niin kahvin kuin teenjuojillekin.

Kummilapset saavat usein pehmeitä paketteja ja tänä jouluna oli kummityttöjen vuoro. Jo aikuinen kummityttömme sai pirteät pistokkaat, jotka on helppo vetäistä jalkaan ja niissä käytin yhtä lempiväreistäni eli keltaista.

                                                   

Toinen kummitytöistämme sai hieman pidemmät sukat, joita voi pitää vaikka luistellessa. Näissäkin malli-ideoita poimittu ja yhdistelty mm. Anelmaisista. Toissa vuonna opettelin kirjoneuleita tehdessä uuden päättelytyylin enkä enää mistään hinnasta siitä luopuisi. Lankoihin ei tehdä solmuja, vaan niitä juoksutetaan/ kieputetaan kudottavan langan mukana jonkin matkaa. Näin työn valmistuttua ei ole niin työlästä päättelyvaihetta. Näiden sukkien nilkassa on kukkapitsi, joka sekään ei ole mikään vaikea neulottava. Netistä löytyy hyviä videoita, joista tekniikan voi opetella.

                                 

               

Yhden tilaustyönkin ennätin joulukiireen keskellä tehdä. Edellisestä vauvaneuleasun tekemisestä oli jo jonkin aikaa. Mutta ei muuta kuin perehdyin annettuun toiveohjeeseen ja puikot heilumaan. Ohjeet olivat selkeät ja muutamien iltojen tuloksena syntyi tämä raidallinen neulehaalari. 

                  

Ohje löytyy osoitteesta https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=4920&cid=11

Ja ettei kaikki aivan mennyt neulomiseksi tai virkkaamiseksi löysin Pinterestistä myös kivan valaistun lahjapaketti-idean.

Sopivan kokoinen pahvilaatikko vuorataan tuorekelmulla. Tämän jälkeen laatikon ympärille kierretään paperinarua (tai puuvillalankaa) sikin sokin. Kun narua on pyöritetty sopivasti, laatikko sivellään kauttaaltaan liima-vesi -seoksella ja annetaan kuivua kunnolla. Laatikon kuivuttua sen pohjaan leikataan luukku/ aukko, josta sisällä ollut laatikko saadaan tuotua litistettynä pois. Tämän jälkeen "rasian" sisään laitetaan pieni jouluvalosarja ja paketti viimeistään sopivalla lahjanarulla. Tällä kertaa kaapin kätköistäni löytyi vain joulunpunaista paperinarua, mutta valkoisista syntyy varmasti aivan ihastuttavia kausivaloja huonetta koristamaan.

Näillä ideoilla ja tuotoksilla meni vuoden 2018 joulunalusaika. Paljon jäi ideoita tulevaan ja lisää löytyy koko ajan. Toivottavasti joku teistäkin saa kipinää käsillätekemiseen - se on vain niin rentouttavaa ja palkitsevaa. Ennenkaikkea itsellä on usein tapana vielä ajatella lahjaa tehdessä sen saajaa, joten tunteella tehtyjä.

Hyvää alkanutta vuotta 2019! Toivottavasti tänäkin vuonna opitaan ja kokeillaan jälleen jotain uutta, niin sinä kuin minä.

terveisin Eija

Toiminnallista matikkaa

Hieman on ollut kiireitä, eikä blogipäivityksiä ole tullut hetkeen. Nyt ajattelin jakaa vinkkejä, jos niistä olisi ideaa jollekulle toiselle eli tällä kertaa matikkapäivitystä luvassa.

Tekemällä ja toimimalla oppii, näin etenkin eskarissa. Kaverit tarkistavat ovatko tehneet oikein ja tarvittaessa auttavat ja neuvovat toisiaan. Käytän paljon työssäni toiminnallisia tehtäväpisteitä, vaikkakin se vaatii paljon etukäteistyötä. Kun kerralla tekee valmistelut hyvin, on niistä iloa pitkään. Joskus ongelmana voi olla se, kun ei muista mihin edelliskerran jälkeen jotkin tavarat laitettiinkaan talteen. ;) Ideoita olen poiminut vuosien varrelta omasta takataskusta, mutta kieltämättä myös Pinterestin ja facebookin lukuisat ryhmät tuovat uusia ideoita. 

Itselläni on suuri esiopetusryhmä, jossa on 21 ehtiväistä ja eri oppisen vaiheessa etenevää lapsukaista. Pienet toiminnalliset toimintapisteet tai pajat, millä nimellä niitä haluaakin kutsua, on oiva tapa huomioida lasten taitoja yksilöllisesti sekä auttaa/ opettaa uusia asioita. Suuri hyöty ja apu on ryhmässä toimivasta ohjaajasta/ ohjaajista, kun toimintaa tehdään oman luokkatilan ulkopuolella. 

Tällä kertaa meillä oli pääteemana kerrata lukualuetta 0-5. Jokaisella eskarilaisella oli oma tekemäni vastauslomake, jossa tehtäväpisteiden kuvat. Oppilas kiersi parinsa kanssa eri pisteitä ja ohjeistuksessa oli etsiä aina piste, jossa ei ole muita tai ei jonoa. Tehtävän suorittamisen jälkeen oppilas teki rastin vastauslomakkeeseensa kyseisen tehtävän kohdalle. Toimintapisteitä oli muutama enemmän kuin pareja, joka myös auttoi ettei ruuhkapaikkoja syntynyt. Tällä kertaa ohjeina olivat pelkät kuvat ja kuvatekstit. Siksi kävimme  varmuuden vuoksi tehtäväpisteet läpi yhdessä oppilaiden kanssa.  Toisinaan käytän QR-koodeja, joissa ohjeet voi kuunnella niin monta kertaa kuin haluaa. 

Eskaritilamme ulkopuolella oli enemmän ns. liikunnallisia pisteitä tai matikkapelejä. Esimerkiksi:

• Pyöritä spinneriä ja tee yhtä monta X-hyppyä parin kanssa.
• Ota vatsalauta (molemmille omat) ja käy sillä terveydenhoitajan sohvan luona, heitä noppaa ja kirjoita paperille nopan silmäluvun mukainen numero. Palaa takaisin.
  

• Heitä noppaa ja heitä palloa parin kanssa yhtä monta kertaa. 

• Pelaa parin kanssa Unoa muistipelinä (samaa väriä ja numeroa)
  
• Pelaa parin kanssa Dominoa - erittäin hyvä vanha peli, jota toivoisin pelattavan enemmän.

Luokkatilassani oli mm. seuraavaa:

• Kirjoita taululle numerot 1-5. Yritä tehdä ne oikeinpäin. Yllättävän paljon eskari-iässä tulee rotaatiota.
• Laita kuvasarjan kuvat loogiseen aikajärjestykseeseen. (Etenkin tässä parin apu ja tarkistus tai yhteinen pohdista oli tarpeen)
• Piirrä samanlaiseksi toinen puolikas 

• Tangram oli tällä kertaa uusi tuttavuus oppilaille. Aloitimme apuviivoitetuilla kuvioilla. Hienosti osa hoksasi pienellä auttamisella, miten kuvioiden ratkaisu onnistuu myös niiden kuvioiden osalta, mistä apuviivat puuttuivat. 

• Rakenna mallikortin mukaan. Valittavana oli erilaisia rakennelmakuvia pienille puupalikoille ja palikkamäärät vaihtelivat eli vaikeustasoja oli laidasta laitaan.
• Jatka mallin mukaan (sarjoitusta) multilink-palikoilla. Apuna erilaisia värisarjoja.
• "Mäkkärin" ranskistaskut: Ota "ranskis", jossa on numero ja lukumäärä - laita se seinällä olevaan oikeaan ranskislaatikkoon. "Ranskiksen" roolia tässä näytteli värikkäät askartelutikut. Tämä idea Pinterestistä.
• Järjestä numerokortit oikeaan järjestykseeseen 0-5 ja laita dinosauruksia numeron alapuolelle sen osoittama oikea lukumäärä.

Tässä nyt ainakin osa tehtäväpisteistä. Lapset tykkäsivät ja kuin huomaamatta oli matikkapuuhien parissa touhuttu reipas 45 minuuttia. Tokikaan paikoillaan ei oltu kuin aina hetki, mutta keskittyminen juuri tästä syystä pysyikin hyvin hanskassa.

Matikkaterveisin, Eija

Iloa ja liikettä välitunneille sekä koulupäivään

Iloa ja liikettä välitunneille sekä koulupäivään

Maalausideoita saimme niin Pinterestistä kuin vanhoja maalauksia uusimalla. Liikennemerkein sävytet maalit ovat piristysruiske harmaalla asfaltilla. Mielikuvitus antaa mahdollisuuksia oppilaiden itse keksimille leikeille.

Koulumme pihaan saatiin syyskuun aikana lisää väriä ja toiminnallisuutta. Liikkuva koulu vastaavien opettajien ideoimina ja muutamien kollegoiden avustamina, syntyi erilaisia liikuntaa ja aktiviteetteja lisääviä pihamaalauksia. Maalaukset jäivät hieman kesken kosteudesta ja sateista johtuen, mutta ne viimeistellään keväällä. Välitunti- ja pihaleikkeihin maalattiin mm. lukusuoraruudukkoa, erilaisia hyppelyruudukkoja, twister-maalauksia, kymppipareja, tervapataympyrää sekä tarkkuusheittomaalauksia. Voitte arvata miten kuinka kovaan käyttöön ne ovat tulleet osin puolivalmiinakin.

Palloseinään tulee vielä rajaukset ja pistemäärät heittoja varten.

Perinteinen hyppelyruudukko on aina tarpeen välitunneilla.

Yhteistyö sujuu mallikkaasti ja maalaaminen sabluunaa eli pahvia käyttäen oli nopeaa.

Lukusuoraan (0-100) ei maalata kaikkia numeroita, vaan osa jätetään oppilaiden laskettavaksi. Näillä ruudukoilla on kävelty paljon myös esim. puujaloilla. 

Perinteinen twister tuo aina liikettä ja tähänkin oppilaat voivat keksiä muita leikkejä.

Matematiikasta tutut kymppiparit liikuttavat nyt myös ulkona.

Perinteinen tervatapa on edelleen niin pienten kuin isojenkin mieleen.

Maalausten teko toteutettiin osana opettajien veso-päivää, näin hyödyllistä ja hyvää vesopäivää saa naismuistista hakea. Iloksemme lasten liikkumista lisäävät pihamaalaukset saimme tehtyä paikallisilta yrityksiltä saamillamme maali- ja pensselilahjoituksilla. Suurin osa maaleista oli ns. poistoon meneviä, joten maalit eivät päätyneet “roskiin” vaan niille löydettiin oiva käyttökohde. Koulumme haluaakin kiittää kaikkia lahjoittajia lämpimästi eli K-Rautaa, Tokmannia, Hankkijaa, Lukselia sekä Rakennusmarkettia.

Liikkuva koulu ja toiminnallinen opetus näkyy koulumme arjessa paljonkin. Esimerkiksi lokakuun alussa oppilaskunnan ideoima ja järjestämä Keppihevoskisa oli hyvin suosittu. Kuulaana syysaamuna kirmaili taitavia ratsukkoja lähipelialueen radalla. Sarjat olivat esikoululaiset ja 1.-2. luokkalaiset sekä 3.-4. luokkalaiset. Lähiviikkoina välitunteihin ja tuplatuntien happihyppelytauoille on tiedossa luokkien välistä maratonkisaa, jossa aktivoidaan oppilaita liikkumaan piha-alueelle merkattua rataa mahdollisimman usein. Kierrokset kirjataan luokittain ja niistä lasketaan keskiarvot. Voittajaluokille on luvassa liikunnallisia palkintoja aktiivisuudesta, josta koko luokka pääsee nauttimaan. Innoissaan odotan myös lattiateippausten suunnittelua ja tekoa, joilla saadaan oppitunteihin tai käytävillä liikkumiseen lisää pohdittavaa/ liikutettavaa.

Liikunnallisin terveisin,
Eija

Leivontalauantai ja ruokaohjepäivityksiä

Pitkästä aikaa oli sellainen viikonloppu, että aikaa oli useammille leipomuksille ja kokkauksille. Päätin kokeilla paria jotain uutta, mutta samalla kokkailla myös jotain tuttua, turvallista ja herkulliseksi havaittua. 

Ensimmäisenä minulla oli mielessä hyödyntää ja hieman ylikypsäksi päässeet banaanit. Kaapin nurkasta löytyi sopivasti myös kondensoitua maitoa (valmiiksi karamellisoitu), joten ensimmäinen Banoffee-kokeiluni oli edessä. Reseptejä olen kyllä monta kertaa aiemmin tutkinut, mutta itse tekeminen sitten kuitenkin jäänyt. 

Googlailin sopivaa ohjetta ja sellaiseksi kelpuutin Meilläkotona.fi -sivustolta Banoffeen ohjeen. Leivoin täysin (harvinaista kyllä) alla olevalla ohjeella.

Banoffee  ohje löytyy osoitteesta: www.meillakotona.fi/resptit/banoffee

Suolapähkinöiden, makean banaanin ja kinuskin yhdistelmä oli aivan loistava.

Sillä välissä kun edellisen leipomuksen pohja oli jääkaapissa kovettumassa, kaivoin esille äidiltä saadun vanhan ja veivattavan raastinkoneen. Tuoreet porkkanat saivat kyytiä, sillä raastoin porkkanaa sekä suolaiseen, että makeaan leivonnaiseen. 

Tämän seuraavan reseptin olen saanut kälyltäni joskus vuosia sitten, mutta resepti on aina yhtä hyvä ja lopputulos onnistunut. 

Jauhelihapiirakka (uunipellillinen) 

Pohja:

150 g  pehmeää voita tai margariiniä  (1. Sekoita ainekset keskenään 
5 dl     vehnäjauhoja                               puukapustalla)  
2 tl      leivinjauhetta
2 dl     kermaviiliä

Täyte:

400g    jauhelihaa (1. Ruskistetaan)
4         sipulia pilkottuna     (2. Lisää sipuli ja raaste ja ruskista tovi)
2         isoa porkkanaa karkeana raasteena
½ tl     mustapippuria   (3. Lisää mausteet ja sekoita hyvin)
3 tl      paprikajauhetta
2 tl      suolaa
4 rkl    tomaattisosetta
2         valkosipulinkynttä murskattuna
           (aurajuustoa)

Kuorrutus:

4 dl      maitoa   (1. lämmitetään kattilassa)
1 pkt (400g) sulatejuustoa  (2. lisää juusto maidon joukkoon)
4         kananmunaa   (3. lisää ja sekoita jäähtyneeseen seokseen)

Taputtele pohjataikina leivinpaperilla vuoratulle uuninpellille. Taikina on aika sopivaa ja onnistuu aivan sormin taputellen ilman lisäjauhoja.

Lisää valmis täyte pohjan päälle ja kaada lopuksi kuorrutte jauhelihaseoksen päälle. 

Paista piirakkaa 200 asteessa noin 20 minuuttia. Anna jäähtyä hieman, sillä maku paranee jäähtyessään. Tarjoile salaatin kera. Myös paholaisenhillo antaa kivan makuyhdistelmän.

Jauhalihapiirakan ollessa uunissa ja edelleen keksipohja oli kovettumassa jääkaapissa, pyöräytin porkkanapiirakan. Tässä halusin kokeilla jotain uutta ohjetta ja tällä kertaa testasin Annin uunissa -blogista löytämääni Herkullisin porkkanapiirakka. 

Herkullisin porkkanapiirakka
Ohje löytyy kokonaisuudessaan täältä: 
www.anninuunissa.fi/herkullisin-porkkanapiirakka-pellillinen/

Tämä oli erittäin helppo ohje ja erikoisuutena ainakin itselleni oli se, että pohjataikinassa käytettiin öljyä margariinin sijaan. Samoin tuorejuustokuorrute oli itselle myös uutta, sillä aikaisemmin olen käyttänyt sulatejuustoa. 

Lopputulos oli mehevä ja maukas. Kuorrute ehkä hieman pehmeä aikaisempiin kokeiluihini. Pähkinät sopivat myös erittäin hyvin. Joudun varmaan joku ilta vielä leipomaan vanhalla 90-luvulta peräisin olleella reseptillä, sillä siinä porkkanaraasteen osuus on vielä suurempi ja mielikuva mausta vielä mehevämpi. 

Porkkanakakku (uunipellillinen) 

Ohje on ystävältäni Päiviltä (terveisiä sinne pohjoiseen) - Tällä reseptillä tehty jo kolme vuosikymmentä - takuuvarma!

Pohja:

4      munaa
4 dl   sokeria (1. munat ja sokeri vaahdotetaan)
4 dl   vehnäjauhoja
2 tl    soodaa
2 tl    leivinjauhetta
2 tl    kanelia    (2. kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja lisätään vaahtoon)
2 tl    vaniljasokeria  
2 dl   voisulaa     (3. lisää voisula ja raaste taikinaan. Sekoita hyvin kapustalla.)
6 dl   porkkanaraastetta  

Paista pohjaa 200 asteessa noin 25 minuuttia, jolloin kakun pinta on kauniin ruskea.

Kuorrutus:  paistetaan kylmän kakun päälle

240 g  sulatejuustoa  (1. Notkista voi ja sulatejuusto.)
120 g  pehmeää voita
4 tl     vaniljasokeria   (2. lisää sokerit ja sekoita tasaiseksi)
7 dl    tomusokeria

Levitä täyte jäähtyneen pohjan päälle ja paista uunissa muutaman minuutin, jotta kuorrutus leivää tasaiseksi. Lisää joko nomparellit tai pähkinärouhe heti, ennenkuin kuorrute ennättää kovettumaan liikaa.

                                   *             *            *

Leivontalauantai tarkoitti sitä, että sekä lauantaina ja sunnuntaina oli aihetta lenkkeilyyn. Samalla sai nauttia syksyn alkavista ruskan väreistä ja kivasta seurasta. 

Sunnuntaina oli vuoro tehdä yhtä bravuuriruokaamme eli lohirullia. Meillä on mieheni kanssa hyvä työnjako, sillä minä valmistelen ruokajutut ja hän grillaa. Näin toimitaan lähes kaikissa grillausta vaativissa ruoissa. 


Aurajuusto-lohirullat  (n. 8-9 lohirullaa)

Tuoretta lohifilettä n. 600g
Aurajuustoa
Suolaa
rosepippureita
coctailtikkuja

Leikkaa lohifileestä n. 15 cm pituisia, kalan levyisiä ja n. 1cm vahvuisia "fileitä". Yleensä yhdestä filen paksuudesta saa leikattua kaksi ehjää siivua, häntäpäästä toki vähän kapeamman. 

Ennen fileointia kannattaa varata esille kaikki tarvittava. Nostele leikatut fileet leivinpaperilla vuoratulle pellille. Sirottele fileille sopivasti suolaa, murusta reilusti aurajuustoa sekä rosepippuria. 

Rullaa fileet, kuten kääretorttu ja kiinnitä coctailtikut ristikkäin 2-3 eri kohdasta, riippuen fileiden leveydestä. Kun olet rullannut kaikki fileet, leikkaa tikkujen välistä ne sopiviksi paloiksi. Nosta pystyasentoon ja voit vielä halutessasi lisätä rullan keskelle palan aurajuustoa ja rosepippuria. 

Savusta/ grillaa miedolla lämmöllä kypsäksi. Paistoaika riippuu rullien koosta ja grillin lämmöstä, mutta älä paista liikaa ettei tule kuivia. Sitten vain herkuttelemaan perunoiden, sienisalaatin ja vihersalaatin kera.

Räsymattoon ihastunut

Kelta-musta kausi on jatkunut yllättävän pitkään.

Pinnatuolien tuunauksen yhteydessä taisinkin mainita, että keltainen ja musta väri ovat olleet itsellä lähellä sydäntä jo pitkään. Tässä joitakin muita tekemiäni kädentaitoja, joissa ko. värisävyt ovat olleet kovin framilla.

Kaikki taisi alkaa muutamasta mekosta, mutta lopullisen niitin taisi tuoda Fb ryhmä Villasukkarakkautta - ohjeet Jonsukkiin ja ihaniin "räsymattosukkamalliin". Hieman muunnellulla ohjeella ovat syntyneet kätösistäni useammat sukat niin itselle kuin lahjaksi, pääosin kelta-musta-harmaa -värityksellä ja lankana olen käyttänyt Novitan 7 veljestä. Viimeisen parin vuoden aikana sukkia "tikutessa" / kutoessa olen vaihtanut 5 sukkapuikkoa pyöröpuikkoihin. Niillä on tosi kätevää kutoa jopa kantapää. Ainoastaan palmikkoja kutoessa käytän pienempää apupuikkoa apuna. 

Marimekon räsymatto on miellyttänyt muutenkin silmää kuin vain "tikuten" villasukissa. Verhojakin olen vähän miettinyt, mutta kankaasta on nyt alkuun syntynyt sekä toppia, että pikkupussukkaa. 

Tämän ns. leukakukkaromalli on ensimmäinen tekeleeni, johon tein myös välitaskun. Ehkä sen tekemisessä ja kaavassa riittää hieman fiksattavaa, mutta passeli juuri töihin - aina, kun ei satu olemaan taskuja vaatteissa puhelimelle tai nenäliinalle.

Toppi syntyi myös ilman sen kummempia kaavoja. Hieman hahmottelin kankaalle topin mittakaavaa, mutta lopullinen versio syntyi siis mutu-tuntumalla. Itse tykkään, että topin helmassa on kuminauha, jolloin toppi pysyy paikallaan vaikka kumartelisi vähän enemmänkin. Etuosaan tein pari pientä laskosta, jolloin kaula-aukosta tuli hieman pienempi. 

Onnistumisen iloa (ja rohkeutta) tehdä hieman kalliimmastakin kankaasta omia tekeleitä. Kaikkia edellämainittuja olen käyttänyt jo tosi paljon, joten niitä ei ole laitettu kaapin perukoille.

Käsityöiloa teille muillekin!

Uutta ja tuunattua olohuoneeseen

Haaveissani oli jo pitkään ollut uudistaa olohuonettamme. Vanhoissa sohvissa alkoi jo näkyä elämisen jälkiä ja eniten niissä harmitti niiden "maavara". Siivotessa ei siis imuria saanut mahtumaan sohvan alle villakoirien kimppuun, vaan painavia sohvia piti nostella toisella kädellä ja samalla yrittää imuria heilutella vähän sinnepäin. 

Tässä kuva olohuoneesta jonkun vuoden takaa

No sohvia katseltiin ensiksi vähän maakuntakeskusken lukuisissa huonekaluliikkeissä, mutta päädyttiin kuitenkin vielä tsekkailemaan oman paikkakunnan liikkeen tarjontaa. Nettisivuilta löytyi mieleinen ja tutustumisen arvoinen sohva-nojatuoliyhdistelmä. Heti seuraavana arkipäivänä suunnattiin sohvaa tutkailemaan tarkemmin Topeekan kalusteeseen. Tykästyttiin erääseen toiseen sohvaan ja nojatuoliin ja niinpä alkoi kauppojen hierominen.

Kaikenkukkuraksi kyseinen sohva on oman paikkakunnan huonekalufirman (Shapes) tuotantoa eli lähellä tehtyä, suomalaista/ paikallista käsityötä. Saimme kalusteliikkeestä erinomaista palvelua ja kohta olimmekin kotona mallikangaspalojen kanssa vertaamassa kankaan sävyä jo olemassa olevaan nojatuoliin. Samoin väriliuskan kanssa oli hyvä valita tulevat sohvanjalkojen värit. Kaupanteko oli helppoa ja paikallisuus oli siinä suuri valttikortti. Sitten vain jäätiin odottelemaan kesälomien loppumista ja sohvien valmistumista.

Sohvia odotellessa tuunausintoni vain lisääntyi. Jo aiemmin, pari vuotta sitten mieheni oli heittänyt ilmaan ajatuksen, jospa televisio olisikin seinällä. Tämä idea ei tuolloin ollut mielestäni tarpeellinen/ ajankohtainen eikä sitä toteutettu. Nyt kuitenkin halusin olohuoneeseen avaruutta ja ilmavuutta. Uusi sohva + nojatuoliyhdistelmä tuo jo siroudellaan sitä, mutta kaipailin sitä edelleen lisää. Selailin eri blogeja ja pinterestiä, silmiini osui Helmihytti-blogi ja hänen DIY-ohje lankkupöydästä. Innokkaana Tee se itse -naisena aloin suunnittelemaan penkkiä tv-tason tilalle. 




Aika haasteellista oli löytää ihastelemiani jalkoja: hairpin leg (hiuspinnijalat) ei löytynyt Suomesta, joten Helmihytin blogin vinkistä tilasin ne vähemmän paikallisesta firmasta eli Amazonista, josta ne tulivatkin melko nopealla toimituksella. Itse tason puulevyn päätin tilata paikalliselta huonekaluvalmistajalta Anttiinasta. Näin sain liimapuulevyn haluamallani vahvuudella ja mitoilla sekä valmiiksi jo pikkuisen höylätyillä reunoilla sekä sävytyksellä.

Hiuspinnijalkojen kiinnittäminen oli helppoa, apuna mitta, piikki ja porakone-/ ruuvinväännin. Lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen ja tasosta tuli juuri sellainen kuin halusin.

Television kiinnitys seinälle oli oma operaationsa, mutta vaiva oli sen väärtti - nyt olohuoneen puolella ei ole mitään laitteita, vaan johdot vietiin seinän läpi toiseen huoneeseen, jossa laitteet sopivasti piilossa. Toki tämä edellytti uuden kaukosäätimen hankintaa, mutta pölyäkerääviä laitteita ei nyt olohuoneessa ole. 

Tason päälle halusin laittaa niinikään paikallista tuotantoa esille: Valkoisen Puun keraaminen tarjotin palvelee välillä leivos- tai kakkutarjottimena, mutta miksi pitää kaunista tuotetta väliajat kaapissa. Saman sarjan pyöreä versio toimii "kynttilänalustana" olohuoneen pöydällä. 

Tuunausinto vain sen kuin jatkui, kun sohvat olivat saapuneet ja taso valmistunut. Vanha Pentikin antiikin valkoinen ja hieman kellastunut kattokynttelikkö sai luvan valmistautua muutokseen. Puhdistuksen jälkeen spraymaalasin sen kiiltävän mustaksi, samoin kuin pienet ikkunalla roikkuvat kynttiläriipukset. Voiko helpompaa tuunausta ollakkaan?

Vielä pikkuisen kaipailin lisää mustaa pinnijalkojen ja aiemmin entisöimäni pinnatuolin kaveriksi. Niimpä tein mustasta ja paksusta puuvillalangasta kukka-amppelin. Tässä en käyttänyt makrameesolmeilua, vaan ihan yksinkertaisia solmuna. Näitä pystyy taiteilemaan aivan hyvin televisiota katsellessa. 

Tasolla ja amppelissa olevat kukkaruukut ovat puolestaan löytöjä paikalliselta kirppikseltä. Ja koska on ollut niin ihana ja ihmeellisen lämmin syksy, ei Marimekon lumimarjapaneeliverhoja ole vielä ollut tarvetta vaihtaa syksyisempiin sävyihin, vaan vaalea vihreä sopii sisustukseen näin alkusyksylläkin.

Kun kaiken piti olla valmista, niin vuosia palvellut karvalankamatto alkoi näyttää kulahtaneelta. Niinpä hurautin Järviseudulle ja ostin VM-Carpetin tehtaamyymälästä uuden ja ihanan pehmeän Silkkitiematon, sekin siis kotimaista tuotantoa.  

Olohuoneen uudistus/ tuunaus tältä erää on valmis. Monta asiaa löytyi omalta paikkakunnalta, mihin olen enemmäin kuin tyytyväinen. Olohuoneemme on nyt meidän näköisemme. Mitähän sitä seuraavaksi tuunailisi? 

Eija