Mattotestausta eskarissa #VM-Carpet

Odotettu mattolähetys

Viime viikolla saapui odotettu lähetys yhteistyökumppaniltamme - nimittäin matot esiopetustiloihimme.

Uuteen kouluun siirtyessäni tuli vastaan miten ja millaiset matot tiloihin valitsisin. Esioppilaathan työskentelevät ainakin puolet ajastaan lattiatasolla, joten aivan matoton luokkatila olisi kalseahko.

Mattovalinta oli loppujen lopuksi aika helppoa, sillä VM-Carpetin nettisivuilla käydessäni törmäsin pölyämättömiin ja allergiaystävällisiin 58% polypropyleenistä valmistettuihin mattoihin. Oppilaiden joukossa on yleensä allergioita ja ylimääräistä pölyä olisi hyvä välttää. Kaiken lisäksi matot ovat helppohoitoisia ja vesipestäviä. Niihin mitä todennäköisimmin tulee erilaisia vesiväri- tai maaliroiskeita, jotka pystyy puhdistamaan kostealla pyyhkäisyllä. 

Mallistoista valitsin rauhallisen kuvioinnin ja tilojen sävyihin sopivan Aqua-matot.  Hanna Korvelan suunnittelema, Suomessa valmistettu Aqua on puhtaudesta ja raikkaudesta viestivä kudottu, kosteutta kestävä matto.

Siistijätkin ovat käyneet mattoja hypistelemässä ja ihastelemassa. Mielenkiinnolla odotan myös heidän kommenttejaan puhtaanapidon kannalta. 

Ensimmäisen viikon kokemuksen jälkeen olen kyllä erittäin tyytyväinen yhteistyöhön ja mattovalintaan. Matot ovat pysyneet paikoillaan vauhdikkaissakin leikeissä, irtoroskia pystyy lakaisemaan harjaa sekä kuosi- ja sävyvalinta oli aivan nappi. Lämpimästi suositelen näitä muillekin päiväkoti- ja opetustiloihin käyttöön. 

Muotojen opettelua esiopetuksessa

Tällä viikolla töissä olemme harjoitelleet ja opetelleet perusmuotoja uusien esikoululaisten kanssa. Suurimmalle osalle muotojen nimeäminen oli jo ennestään aika helppoa, mutta osalle kolmion, neliön tai nelikulmion nimen muistaminen oli vielä vaikeaa. Opetusmenetelmiini kuuluu toiminnallisuus emmekä useinkaan istu paikoillaan uusia asioita opeteltaessa. Samoin usein kuuluu sanottavan, että pienet tilat ovat esteenä erilaisten toimintatapojen käytön opetuksessa, mutta pienellä vaivannäöllä saadaan liikkumista tunneille.

Lattiamuodot ovat loistavia monessa tilanteessa. Tällä viikolla käytimme niitä värien tunnistamista (tämäkin voi olla joillekin vielä vaikeaa) ja muotojen opettelussa/ nimeämisessä. Lattiamuodot pysyvät hyvin paikoillaan, vaikka niitä olisi asetettu esim. penkeille. Jokainen esioppilas saa samalla yksilöllistä huomiota, kun opettaja ennättää olla vieressä ja seurata vain hänen omaa hyppyvuoroaan laattajonolla. 

Suunnittelen tunteja usein siten, että työskentely tapahtuu pareittain tai pienryhmissä. Näin samalla uusissa oppimistilanteissa sosiaaliset taidot harjaantuvat ja vieläpä, kun työskentelyparit vaihtuvat usein, kaverisuhteet lisääntyvät.

Muotoja harjoiteltiin mm. geolautojen ja kuminauhojen avulla. Tämä on osoittautunut menneiden vuosien kokemuksella myös erittäin suosituksi ns. pienen odotteluhetken puuhaksi. 

Myös muotojen jäljentäminen mallin avulla on hyvää silmän ja käden yhteistyön sekä hahmotuksen kannalta. Käytän joko pahvista leikattuja tai muovisia muotopaloja. Ihana on huomata, miten lapset alkavat keksiä ja hahmottaa mitä kaikkea muotojen avulla voikaan suunnitella ja piirtää.

Vuosia sitten tehdyt laminoidut kartonkimuodot ovat palvelleet hyvin. Niitä voi käyttää monessa tilanteessa esim. suunnituksessa niin sisällä kuin ulkona, sarjoittamisessa, taskunopissa jne. Tällä viikolla niillä harjoiteltiin sarjoittamista. Tätä tulisi tehdä vielä paljon useammin, sillä se auttaa loogisen päättelykyvyn kehittymisessä. Usein käy niin, että sarjaa tehdään mallikortin muotojen lukumäärän mukaisesti. Sarjan jatkamista eteenpäin täytyy joidenkin oppilaiden kanssa aina harjoitella jonkun kerran ennenkuin se avautuu. Toinen mainio väline sarjoittamiseen on napit. 

Taskunoppatehtävä: heitä pehmonoppaa ja etsi hyppien (liikkumistapaa voi vaihdella) heittämäsi muoto. Tässä käytän juuri eri tasoonkin "piilotettuja" muotolaattoja ja voi sitä onnea, kun saa hypätä vaikkapa penkiltä alas. Samalla, kun muodon löytää, tulee siinä nimetä ko. muodon väri ja muodon nimi. Iloiset kasvot ja punaiset posket ovat merkki mieluisesta tehtävästä.

Tämän idean olen joskus tallentanut Facebookin tai Pinterestin jostakin ryhmästä. Eli nopea tehdä toimivia muotoja vaikkapa tekstinkäsittelyohjelmalla ja jos oikein tarkka haluaa olla, voi tehdä ne juuri askartelutikkujen mittasuhteisiin sopiviksi. Tulostetut kuvat kannattaa laminoida. Oppilaat tekevät mallikuvion muotoisia kuvioita joko mallin viereen/ alapuolelle tai päälle (jos mittasuhteet ovat kohdillaan). Tämäkin työpaja saa vilkkaan oppilaan keskittymään ja yrittämään pitkään. Samoin tässä tehtävässä tulevat hyvin esiin mahdolliset hahmotukseen liittyvät ongelmat.

Muotoja ei opetella ja harjoitella vai sisällä. Tässä yhden päivän pienryhmän tuotoksia. Ympyrä täytyi tehdä etsimällä kiviä, neliö keräämällä maasta löytyvillä lehdillä, kolmio oksanpalasilla jne. Näitä tehdessä voi saada ohikulkijoilta katseita tai kyselyitä: "Mitä sieltä löytyy?"  Erittäin mieluinen puuha myös oppilaista.

Tässä postauksessa oli vain murto-osa ideoita, joita muotojutuissa käytän. Harmittavasti unohdin ottaa kuvistunnilla taiteilluista kolmioketuista kuvan - niistä tulee aina söpöjä. Toivottavasti joku lukija saa näistä ideoita/ vanhan idean mieliinpalauttamista omaan työhönsä. Muotojen ja värien jälkeen onkin sitten vuorossa seuraavien matemaattisten käsitteiden harjoittelua/ opettelua. 

Pientä pinnatuolien tuunausta

Pitkään anoppilassa pari joutenollutta pinnatuolia pakattiin autoon ja ne matkasivat kohti uutta kotia. Tuolien pinta oli osin jo pahoin hilseillyt ja ne kaipasivat vähän järeämpääkin hiomista. Käsin en olisikaan urakasta selvinnyt, vaan apunani oli Ryobin pieni ja sievä kone, aivan passeli akkukäyttöinen vempain naisen käteen.

Vaikeinta oli ehkä pinnojen hionta, mutta muutamien latauskertojen avulla, pääsin vanhoista maalipinnoista eroon. Sitten vain odottamaan maalikerroksia. Tänä kesänä minulla on vielä entisestään vahvistunut kirkkaan keltaisen sekä myös yllättäen mustan värimaailman suosio. (Tästä voin kertoa myöhemmin lisää muiden käsitöiden puitteissa). Maalikaupasta käteeni siis jäi kiiltävän kirkas keltainen ja musta maalipurkki.

Työstin tuoleja ulkona ja tähän kesän kuiva, aurinkoinen ja tuolloin lähes hyttysetön sää oli mitä mainoin. Pinnaosiin riitti kaksi maalikerrosta, mutta istuinosat ja selkänojan yläosat sekä jalat maalasin kolmella maalikerroksella. (En siis tehnyt pohjamaalausta). 

Lopputulos näyttää siis tältä: 

Jotenkin ihanaa ajatella, että tuolit saavat jatkaa uutta elämää uudessa kodissa ja kantavat mieheni lapsuusmuistoja mukana. Toinen tuoleista sijoittui (ainakin toistaiseksi olohuoneeseen ja toinen piristää makuuhuonettamme).